maanantai 9. maaliskuuta 2009

Ulkomailla ja auringossa!

Nyt iski inspiraatio päivittää blogia: Viime yönä tultiin kotiin viikon reissulta Israelista!

Lähtöpäivä oli viikko sitten sunnuntaina, jolloin ajelimme Kajaaniin, josta lento lähti. (Ihanaa, että kerrankin ei tarvinnut ajaa ensin montaa tuntia Helsinkiin, vaan 1,5 tunnin päähän!) Koska Israelin tilanne on epävakaa, turvatarkastukset oli melkoiset ja niiden vuoksi lento pääsi lähtemään useita tunteja myöhässä. Mutta lähdettiinpä kuitenkin ja vaikka pikkasen mielen perukoilla mietitytti, että entäs jos jotain tapahtuu, niin kaikki meni kuitenkin hyvin.

Maanantaina oltiin vähän tillin tallin, kun oltiin päästy edellisenä yönä nukkumaan vasta kahden maissa. Yö oli ollut melko kylmä ja osa ryhmäläisistä ei ollut osannut käyttää huoneen lämmitystä. Jani onneksi osasi ja me oltiin nukuttu hyvin! Maanantai meni info-tilaisuudessa tutustuessa koko 140 henkiseen ryhmään (kyllä, meitä oli 3 bussillista!), rahanvaihtoon ja Netanyaan tutustuessa.

Tässä ollaan hedelmätorin laidalla Netanyassa

Tiistain lähdettiin ekalle retkelle, joita matkaan kuului yhteensä kolme kappaletta. Eka retki suuntautui Galileaan, Genesaretin järven ympäristöön eli Israelin pohjoisosaan. Ajettiin ensin busseilla messiaaniseen seurakuntaan ja vietetttiin siellä lyhyt hetki. Sitten matka jatkui Tiberiaan ja käytiin Genesaretin järven rannassa. Vesi oli ihan uskomattoman lämmintä, harmi vain, että ei päästy uimaan!
Hanna ja Jani Genesaretin järven rannalla

Sen jälkeen jatkettiin matkaa Kapernaumiin, jossa tutustuttiin raunioihin, jotka ovat saattaneet olla Pietarin koti. Ilma oli koko ajan ollut melko viileä ja Kapernaumissa alkoi sataa oikeen kunnolla. Niinpä juostiin takaisin busseihin ja oltiin mär-ki-ä.
Ajettiin vielä rantaa myöten Jordan-virralle ja siellä pysähdyttiin kaste-paikalle. Yllättäen yksi meidän ryhmän jäsenistä meni kasteelle ja saatiin olla todistamassa (ja valokuvaamassa) sitä. Kun oltiin näin kierretty koko Genesaretin järvi, ajettiin takaisin Netanyaan illalliselle.

Jordanilla kaste-tilaisuus

Keskiviikkona oli eka vapaapäivä ja ilmakin alkoi vähitellen kirkastua (niin kuin säätiedotuksissa oli luvattu). Lähdettiin siis vaihteeksi shoppailemaan Netanyan keskustaan ja kun sieltä oltiin päästy, niin lähdettiin rannalle ottamaan aurinkoa! Oli jo niin lämmintä, että uikkareissa tarkeni mainiosti ja kävimme kumpikin uimassa Välimeressä, vaikka vesi olikin vielä hiukan viileätä. Mutta rannalla oli ihana ottaa aurinkoa, nautiskella lämmöstä ja pelata beachia!

Torstai-aamuna lähdettiin aamiaisen jälkeen Jerusalemiin. Ensin poikkesimme ICEJ:n (International Christian Embassy in Jerusalem) toimistossa, jossa Hanna pääsi yllättäen tulkkaamaan paikan johtajaa Malcolm Heddingiä ja toista miestä, jonka nimi on tippunut matkan varrelle. Hyvinhän se meni, vaikka tilanne tulikin aika yllättäen.
International Christian Embassy in Jerusalem

Sitten menimme tutustumaan pieneen holokaustimuseoon, joka sijaitsee aivan Vanhan kaupungin vieressä. Melko vaikuttava paikka monella eri tapaa. Sieltä jatkoimme Jerusalemin vanhaan kaupunkiin ja pieniä kujia myöden Länsi- eli Itkumuurille.
Itkumuri ja takana pilkistää Kalliomoskeija

Kävimme kaikki rukoilemassa muurin luona, jonka jälkeen kävelimme muslimikorttelin läpi. Oli siellä vaan melkoinen kuhina! Tulimme ulos Vanhasta kaupungista Damaskoksen portin kautta ja menimme Puutarhahaudalle katsomaan erästä mahdollista Golgatan paikkaa. Puutarhahaudalla vietimme yhdessä ehtoollista. Ja sen jälkeen ajelimme sitten takaisin hotellille päivälliselle.
Puutarhahaudalla, oikeanpuolimmaisena oppaamme Pauli Karppinen

Perjantaina oli taas vapaapäivä, jonka vietimme jo tuttuun tapaan ensin shoppailemalla Netanyassa ja etsimällä tuliaisia sekä sen jälkeen rannalla. Ihanan kuuma päivä! Aurinko paistoi täydeltä terältä ja nautimme lämmöstä!!!

Lauantaina lähdimme viimeiselle retkelle kohti Israelin eteläosaa ja Kuollutta merta. Pitkän laskeutumisen jälkeen pääsimme lopulta perille (laskeuduimme pitkän matkaa vuoristosta, sillä Kuollutmeri on maailman syvin paikka, noin 400 metriä merenpinna alapuolella).
Uikkarit päälle ja eikun kellumaan mereen! Kuolleessa meressä ei voi uida, koska vesi on niin suolaista ja mineraalipitoista, että selällä kelluessa jalat nousevat vedenpinnan yläpuolelle ja tuntuu siltä, että olisi ihmis-korkki. Hauskaa se silti oli! Sitten jatkoimme matkaa Masadalle, joka on vuorelle rakennettu linnoitus Kuolleen meren lähellä. Uskomatonta, millaiset rakennelmat kuningas Herodekselle on sinne aikoinaan rakennettu uima-allasta ja saunaa myöden! Ja miten surullinen on sen juutalaisryhmän historia, jotka olivat paenneet linnoitukseen roomalaista sotajoukkoa ja tekivät siellä lopulta itsemurhan etteivät olisi joutuneet roomalaisten käsiin. Masadalta ajelimme "rasvakauppaan", jossa käytimme ahkerasti paikallista valuuttaa kauneudenhoitotuotteisiin :)

Masadan rakennelmia, taustalla Kuollutmeri. Lämpötila +42C!

Paikallisia paimennettavia

Sunnuntaina herätys oli jo klo 05.30, ja aamupalan jälkeen ahtauduimme taas busseihin, jotka veivät meidän lentokentälle. Turvatarkastukset olivat taas tosi tarkat, joten pääsimme lentokoneeseen vasta 8 tunnin odottelun jälkeen! Onneksi lentokenttä oli iso ja siellä oli paljon nähtävää (ja osteltavaa!). Koto-Suomen kamaralle laskeuduimme puoli yhdentoista aikaan ja sitten ajelimme Lapinlahdelle.

Melkoinen matka!! Sen aikana Jumala puhui monelle erilaisista asioista ja tulomatkalla lentokoneessa rukoilimme stuertin kipeän kaulan puolesta ja se parani! Meidän ryhmämme täytti koko koneen 3 paikkaa lukuunottamatta, mahtoi se olla kokemus sekä heille että koneen henkilökunnalle! Olemme Janin kanssa kiitollisia siitä, että Jumalan siunasi matkan, kaikki meni hyvin ja että aurinko paistoi!

4 kommenttia:

AikaKuukaudesta kirjoitti...

Haluamme nähdä lisää kuvia :)

Veera kirjoitti...

Hei, minkä matkanjärjestäjän reissu tuo oli? Voitteko suositella? Itelläkin polttelis päästä joskus Israeliin... :)

Oli varmasti hieno matka!

Hanna ja Jani Rantanen kirjoitti...

Heippa Veera!
Onko sulla edelleen vanha email-osoite voimassa? Voisin tarinoida sinne vähän enemmän tuosta matkasta.

Veera kirjoitti...

juu, meili on sama vanha! kiitos, olisi kiva kuulla tarinaa!